Viikonloppuvapaa värikkäässä Valparaisossa

Lauantaiaamun kirkkaudessa vuoret näkyi ensi kertaa lähellä metropysäkillä

Viikonlopuksi meitä kutsui Valparaiso, rannikon värikäs satamakaupunki. Lauantaipäivä meni kävellessä kaupungin mäkiä ylös alas pikkukujia ja portaita pitkin. Ihasteltiin katutaidetta ja käytiin jo toisessa Pablo Nerudan talossa, La Sebastiana. Se oli kukkulan päällä ja ikkunoista olikin hienot näkymät kaupunkiin ja merelle. Valparaisoon kuuluu ehdottomasti myös lukuisat "hissit" (funicular) joilla mäkiä pääsee kätevästi ylös alas. Testattiin näistä vanhin (vuodelta 1883), Ascensor Concepción. Valparaisossa ilmasto oli päivällä jotenkin lämpimämpi kuin täällä Santiagossa, mutta yöllä kyllä paleli kun hostellissa ei ollut lämmitystä. Villapusero päällä nukuin ja aamulla oli ikkunat umpijäässä... Sunnuntaina aamusta lähdettiin bussilla eteenpäin Isla Negraan.

Ascensor Concepción

Valparaison värejä

Nerudalla oli Chilessä kolme taloa, joista ensimmäisenä hän rakennutti Isla Negran talon, sitten Santiagon La Chasconan. Valparaison talo oli viimeisin ja jo valmiiksi rakennettu. Isla Negra on pieni kylä Tyynenmeren rannalla, ja toki sielläkin vierailtiin Nerudan talossa. Tämä oli ehkä suosikkini, varmaankin juuri sijainnin vuoksi; talo oli kalliolla ja alhaalla tyrskysi Tyynen valtameren aallot... Ihana meri.

VALPARAÍSO,
qué disparate
eres,
qué loco,
puerto loco,
qué cabeza
con cerros,
desgreñada,
no acabas
de peinarte,
nunca
tuviste
tiempo de vestirte,
siempre
te sorprendió
la vida,
te despertó la muerte,
en camisa,
en largos calzoncillos
con flecos de colores,
desnudo
con un nombre
tatuado en la barriga,
y con sombrero,
te agarró el terremoto,
corriste
enloquecido...

(Pablo Neruda; Oda a Valparaiso)