Hola pitkästä aikaa
Edellisestä blogiteksistäni on vierähtänyt jo ehkä liian pitkään... Kyselimme viikon alussa mielipiteitä asioista, joista haluaisitte kuulla. Pyrimme nyt kertomaan mahdollisemman monipuolisesti niistä. Yritämme lisätä kirjoitustahtia tekemällä teksteistä lyhyempiä ja kertoa suurempia kokonaisuuksia silloin, kun meillä on aikaa kirjoittaa niitä.
Tässä artikkelisarjassa pyrimme käsittelemään paikallisten kauppojen erikoisuuksia. Käymme läpi niin keskiluokan perusmercadot, katujen pikkukaupat, apteekit, länkkäreille ja rikkaille tarkoitetut ostoskeskukset ja paikalliset torit.
Ensimmäisenä esittelyssä on perustarpeidemme täyttäjä, kahden korttelin päässä sijaitseva Salman supermercado. Salman kasvoi meidän suureksi rakkaaksemme jo elokuun matkalaukkukatastrofin aikana. Marketin tarjonta ei perustarvikkeiden osalta loppujen lopuksi eroa paljoa suomalaisista lähimarkettiserkuistaan. Kuitenkin useita paikallisia erikoisuuksia marketista löytyy. Hinnoissa 30 cordobaa = 1 euroMusiikki
Heti markettiin astuessas korviin kajahtaa pastellinsävyinen lattarimusa. Lambadaa, El soniditoa, perussalsaa jne. Ajoittain siellä täällä yksittäiset ihmiset heilahtelevat musiikin tahtiin.
Lihatiskillä
Siinä missä lihatiskit ovat kasvaneet harvinaiseksi Suomessa, täällä ei käytännössä "pakettilihoja löydy". Ei hunajamarinoitua fileesuikaletta jne. jne. Hintataso enemmän kuin puolet halvempi Suomeen verrattuna. Ajottain lihatiskin hajun tuntee marketin ovelta lähtien.
Hetelmät
Karkkeja täältä saa suomeen verrattuna niukasti. Suklaavalikoima on suorastaan surkea, ja muodostuu jenkkien tuontitavarasta (Snickers jne.) tai sitten maistuu joulukalenterisuklaalta. Hinnat ovat myös paikalliseen tasoon verrattuna suhteettomat, ja esim suklaapatukat voivat olla Suomen hintatasoa. Halvin loota suklaapatukoita (Bubu-lubu) maksaa 30 cordobaa.
Karkkeja siedettävimmissä hinnoissa ovat monesti paikalliset chipsit ja muut. Löytyy perusperunalastuja, banaanilastuja, yucalastuja ja tietysti Chickarronesia. Limsahyllyllä on periaatteessa coca-colan ja pepsin välinen taistelu lähes samanmakuisilla tuotteilla. Esimerkiksi Fanta roha (Coca-cola company) vs. Rohita (Pepsico). Myös paikallista Kola Shakeria löytyy. Maistuu mielestäni jotenkin soijakastikkeen ja kokiksen sekoitukselta. Mehut täällä on ainakin puolet enemmän sokeroitua kuin Suomessa. Yleisesti ottaen tuotteet ovat rasvaisia ja sokerisia
Teeosastolta löytyy erilaisia teelaatuja erilaisiin vaihoihin. On antireumaa, antiflunssaa, antiastmaa, ahistusteetä, premenstruaaliteetä, verenpaineteetä, laxateetä ja munuaisteetä. Ahdistustee sisältää esimerkiksi kanelia, kardemummaa, voikukkaa, rosmariiniä.
4 kommenttia:
Entäpä olutvalikoima? Meksikolaisia & jenkkituontia?
Ollaan tässä isännän kanssa lähössä lypsylle ja het ruvettiin miettimään, että minkähänlaiset laatuvaatimukset siellä on maijolla. Suomessahan on kuitenkin eurooppalaiseenkin tasoon verrattuna korkeammat vaatimukset. Ei teijän nyt kuitenkaan tarvihte tehä tutustumisretkeä paikalliselle maitotilalle ja ruveta kyselemään niien solu- ja bakteeritasoja. Myö vaan aateltiin, että onneks saahaan juua suomalaista maitoa. Terv. nimim."maitotilan emäntä eepeeltä, minne viime yönä sato ensilumi ja tänä päivänä se lähtöö pois."
Paikallisia oluita on toki mm. toña ja victoria... ja lähinnä niitä kansa kuluttaa, ei niinkää budweisereita.
t. tsemi
tosiaan tonjaa ja sitten victoriaa löytyy... Victoriasta loytyy lisäksi jotain ultrafiltroitettuja erikoisversioita, jotka on hieman hintavempia... ulkomaisista juodaan ehkä eniten meksikolaisia ja sitten Heinekeniä...
Maidon laadusta ei ole muuta tietoa kuin se että pastoroitua on ja yleisesti ottaen paljon rasvaisempaa kuin suomessa... tekee pahaa juoda paljaaltaan, mut esim kahviin sopii...
Lähetä kommentti