tiistai 13. lokakuuta 2009

Historiaa

Vilkaistaanpa vähän tuonne Nicaraguan historiaan, kun tässä vähän ylimääräistä aikaa nyt on. Vielä en siis ole päässyt yliopiston kursseille vaihtosopimussotkujen vuoksi, mutta kohta sekin on selviämässä. Ylimääräisen ajanhan voi käyttää vaikka kuntoiluun, kirjojen lukemiseen tai blogin päivittämiseen. Tänään selvisi, että saadaan kolme kaveria lisää vierailulle, que marvelloso!

Nicaraguasta tuli Espanjan siirtomaa 1500-luvulla ja silloin perustettiin kaksi merkittävää kaupunkia: Granada ja León. 1838 maasta tuli itsenäinen valtio, jonka jälkeen syntyi kaksi isoa puoluetta: Leónin liberaalit ja Granadan konservatiivit. Lopulta 1855 liberaalit kyllästyivät alituiseen taisteluun ja pyysivät gringon, William Walkerin, avuksi konservatiiveja vastaan. Jenkki osoittautui kuitenkin hirviöksi ja teurasti konservatiiveja. Lisäksi hän julistautui maan presidentiksi, laillisti orjuuden ja teki englannista virallisen kielen.

Walker teki kuitenkin sen, mitä aikaisemmin ei oltu nähty, nimittäin Nicaraguan kansa yhdistyi ja ajoi gringon pois maasta 1857. Poistuessaan maasta hän vielä poltti Granadan kaupungin ja teki keskelle kaupunkia haudan, jossa luki: aqui fue Granada! eli tässä oli Granada!

Seuraavat 30 vuotta maata hallitsivat konservatiivit, kunnes Jose Santos Zelaya johti liberaalien kapinaa ja nousi presidentiksi 1893. Sen jälkeen aikoinaan Isolle-Britannialle kuulunut Miskito-intiaanien asuttama Atlantin puoleinen moskiittorannikko liitettiin Nicaraguaan. Miskito-intiaanit saivat autonomisen aseman vasta vuonna 1987. Zelaya myös erotti kirkon ja valtion toisistaan ja laillisti siviiiliavioliiton ja avioeron.

1900-luvun alussa Yhdysvallat suunnitteli kanavaa Väli-Amerikan kannaksen yli ja piti Nicaraguaa alueen tasapainoa vaarantavana voimana. Niinpä gringot miehittivät maata 1912-1933. Miehitystä vastustamaan nousi Augosto Cesár Sandinon johtama sissiarmeija ja lopulta jenkit vetäytyivät maasta 1933.

Tämän jälkeen vallan kaappasi kuitenkin Yhdysvaltain kouluttama Anastasio Somoza Garcia, jonka suvun sotilasdiktatuuri johti maata aina vuoteen 1979 asti. Somoza julistautui presidentiksi 1936 surmattuaan Sandinon.

Vasemmistolainen Sandinistien kansallinen vapautusrintama FSLN perustettiin 1962 ja Somozat ajettiin lopulta maanpakoon vallankumouksessa 1979. Jenkit eivät antaneet kuitenkaan periksi, vaan heidän tukemansa contrasissit aloittivat 1982 sissisodan sandinistien hallintoa vastaan Hondurasista käsin. Sandinistit panivat toimeen yleisen asevelvollisuuden ja saivat aseapua muun muassa Kuubasta ja Neuvostoliitosta. Maan välit Yhdysvaltoihin huononivat nopeasti.

Sandinistit tekivät sosiaalisia uudistuksia, mm. pankit kansallistettiin. Oppivelvollisuus otettiin käyttöön ja lukutaidottomuus putosi nopeasti 50 %sta 13 %iin. 1984 vaaleissa valtaan nousi sandinistinen Daniel Ortega (nykyinenkin presidentti). Jenkit pitivät vaaleja epärehellisinä ja jatkoivat contrien tukemista. USA aloitti Nicaraguan satamien miinoittamisen ja taloussaarron, joista se tuomittiin 16 miljardin dollarin korvauksiin, joita se ei ole suostunut maksamaan.

1988 sopu kuitenkin saatiin ja contrat palasivat yhteiskuntaan. Vapaat vaalit järjestettiin 1990, jolloin valtaan nousi niukasti jenkkien tukema Yhdistyneen kansallisen opposition Violeta Chamorro. Uusi presidentti luopui korvausvaatimuksista, jolloin USA alkoi avustamaan Nicaraguaa. Apu loppui kuitenki lyhyeen, kun epäiltiin sandinistien vaikutusvallan kasvua Chamorroon.

1997 presidentiksi tuli liberaalien Arnoldo Alemán, joka sovelsi ääriliberaalia talouspolitiikkaa. Hänet tuomittiin kuitenkin 20 vuodeksi vankeuteen korruptiosta. 2001 valtaan nousi Enrique Bolaños. Tammikuussa 2004 Maailmanpankki antoi anteeksi 80 % Nicaraguan veloista ja heinäkuussa Venäjä antoi anteeksi maan monen miljardin neuvostoaikaisen velan.

Daniel Ortega valittiin maan nykyiseksi presidentiksi vuonna 2006.

Se, mitä täällä ollaan kuultu, ei kuitenkaan hirveästi imartele Ortegaa. Aborttikielto aiheuttaa joka vuosi kymmenien ellei satojen naisten kuoleman. Sattumalta tutustuttiin erääseen ihmisoikeuksien professoriin, joka on vakuuttunut, että koko Nicaraguan hallitus on korruptoitunut, mikä nyt ei hirveän iso yllätys ollut. Maassa on paljon köyhiä ja massit menevät poliitikkojen syviin taskuihin. Lisäksi muilta paikallisilta on kuultu, että maata johtaakin Danielin vaimo, jonka jotkut väittävät olevan Tarot-korteista maan tulevaisuutta ennustava noita. Toivottavasti kortit ovat suotuisia...

5 kommenttia:

MadDog kirjoitti...

Hah. Alku ja loppu uutta, välissä tais olla vähä wikipediaa ;>

Terveisin kotiläksyt tehny Hullu Koira.

Anonyymi kirjoitti...

No olkoon vaikka niille lusmuille jotka läksyjä eivät ole tehneet. ;

LiisaE kirjoitti...

Muchas gracias por la información sobre la historia de Nicaragua,Tuomas. Muy iluminando y interesante:-)

Anonyymi kirjoitti...

A la orden. :)

Unknown kirjoitti...

Mitämitä...?
Historiakin tulee lähemmäksi kun sen kertoo joku paikan päältä. Tällaiseen lyhytmatkaiseen ihmiseen teki suuren vaikutuksen jo Turun Tuomiokirkon kahdentoista lyönnit kirkon vierellä tassutellessani.
Radiossahan "Turun Tuomiokirkon kello löi kaksitoista" kymmenet vuodet. Lyökö vieläkin???
Kiitos vaan, Tuomas, kyllähän minäkin vähän niitä kotiläksyjä...
Sinne tulee teille nyt niin paljon mukavaa porukkaa, että ei edes Jari muista, että kenestäkään muusta olisi ollut puhettakaan. Ja hyvä niin. Kiitos kuitenkin mahdollisuudesta. Ajatus oli kaunis, sai melkein(?) tipan silmään.