Peli käynnissä.
Liput maksoivat 4e kipale ja minun mukana ottelua lähti katsomaan Jari, Jussi ja Santtu. Vaimot meni kauneushoitolhaan.
Turistit.
Stadionilta oli hienot näkymät laakson pohjalta ylöspäin ulottuvaan La Paziin. Vesisateen uhka oli mutta vain uhkaksi jäikin. Paikat löydettiin ja muita valkolaisia ei näkynyt joten saatiin nauttia pelistä paikallisten kanssa. Aurinko porotti hieman alkuvaiheessa, joten Jussi ja Jari ostivat upean Bolivarin pahvilippiksen. Mulla Bolivarin paita päällä ja Santulla Bolivian maajoukkuuheen.
Terve!
Jäätelömyyjät houkuttelivat annoksillaan mutta koska laatu ei ollut Eskimoa, jätettiin ostamatta. Peli alkoi salakavalasti kotijoukkueen laulaessa pommittaessa ilotulitteita (välillä lensi lähelle maalivahtiakin). Soihdut paloivat iloisen punaisina ja kaikilla oli hauskaa. Toiselta puolelta katsomoa saattoi erottaa myös Alianzan mustavalkoisia kannattajia myös soihtuineen. Taivaansininen kotijoukkue oli kuitenkin selkeästi äänekkäämpi. Alkuasetelmat puhuivat kotijoukkueen voiton puolesta eikä vähiten pelipaikan korkeuden vuoksi (3800m).
Bolivarin fanikatsomo.
Ekaa puoliaikaa oli miellyttävä seurata vaikka maaleja olisi toivonutkin (45min 0-0). Toisella puoliajalla Bolivar lisäsi vettä myllyyn ja painosti kovasti. Hienoista maalipaikoista huolimatta tilanne säilyi maalittomana. 74min kohdalla yllättäen vierasjoukkue avasi maalitilin ja hiljensi kotiyleisön viimeistään tekemällä toisen maalin pari minuuttia myöhemmin. Mustavalkoisten kannattajien juhlintaa ei voinut estää.
Vierasjoukkue.
Viimein ihan varsinaisen peliajan lopussa Bolivar kavensi tilanteeksi 1-2 rankkarista ja kotikatsomo räjähti riemuun, joka valitettavasti loppui lyhyeen kun lisäajalla Lima kuittasi pisteet kotia tekemällä 1-3. Kotijoukkuuen kannattajat olivat erittäin vihaisia omilleen ja Jussi kartuttikin sanavarastoaan lukemattomalla määrällä kirosanoja.
Rankkari!
Maali!
Ottelun loputtua jäätiin odottelemaan suurimman stadionilta ryntäyksen hälvenemistä ja huomattiin kuinka kotijoukkueen fanijoukoissa tunteet kuumenivat. Väittelyn ja tönimisen seurauksena huomattiin kuinka pari pukaria toisten rinnuksissa kiinni lensivät pahannäköisesti pari penkkiriviä alemmas (älkää huoliko, me olimme rauhallisessa osassa katsomoa). Poliisit menivät rauhoittelemaan tilannetta kyynelkaasulla. Jari kertoi nähneensä jonkun poliisin juoksevan pikkuvauva sylissään... olisiko saanut kaasua silmiinsä tai jotain muuta ikävää...
Tilanne ei vielä rauhoittunut vaan osa katsojista pyrki kentälle ja melkein kaatoikin poliisien pitelemän aidan, kunnes juoksivat karkuun kyynelkaaasua. Penkkien päällä saattoi nähdä pieniä tulipaloja.. turhautuneet fanit laittoivat roskia palamaan.
Pimeys laskeutuu stadionille Alianzan juhliessa.
Aikanen kokemus peli oli ja nähtiin hyvä esimerkki latinokulttuurin varjopuolistakin. Me emme olleet vaarassa missään vaiheessa. Kentältä poistuttiin kymmenien poliisien tekemässä kujassa.
1 kommentti:
Hieno juttu,Tuomas! Tunnelman oikein tunsi nahoissaan:-)
Lähetä kommentti